Likainen vesi on suurempi riski kuin aseelliset konfliktit

7.4.2015

Puhdas vesi ja sanitaatio ovat inhimillisen kehityksen edellytyksiä, joita ilman suuri osa maailman ihmisistä joutuu silti elämään. Moni YK:n alainen kehitysohjelma tai -rahasto onkin ottanut tehtäväkseen maailmanlaajuisen vesihuollon parantamisen muun muassa vesipisteitä ja käymälöitä rakentamalla, hyvän veden ja hygienian tärkeydestä tiedottamalla, sekä valtioita tukemalla.

YK:n kehitysohjelman, UNDP:n, Inhimillisen kehityksen raportti 2006 on osuvasti todennut kyseiset ongelmat kuitenkin vain hiljaiseksi hätätilaksi, jollaisena voidaan nähdä myös nälkä. Ongelmat eivät ole nousseet ensisijaisiksi kansallisissa kehitysohjelmissa turvallisen juomaveden vuosituhattavoitteista huolimatta.

Raportin mukaan maailmanlaajuinen vesikriisi ei ole aiheutunut veden vähyydestä, sillä maailmassa on tarpeeksi vettä kaikkien ihmisten tarpeisiin. Sen sijaan olemassa olevien vesivarojen hallinnointi sekä epätasa-arvo ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa likainen vesi muodostaa inhimilliselle turvallisuudelle jopa aseellisia konflikteja suuremman uhan kehitysmaissa.

Samoilla linjoilla on YK:n lastenjärjestö Unicef, jonka mukaan likaisen veden ja huonon hygienian levittämät taudit tappavat enemmän ihmisiä maailmassa kuin sodat. Likainen vesi ja hygienian puute eivät kuitenkaan ainoastaan edistä tautien leviämistä ja aliravitsemusta vaan ne vaikuttavat negatiivisesti myös erityisesti tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksiin kehitysmaissa.

Puhtaan veden tarve vaikuttaa korostuneen erityisesti kehitysmaita koskevassa YK:n ohjelmien raportoinnissa. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että vesi on meilläpäin aivan yhtä tärkeää kuin niillä alueilla, joilla siitä on pulaa. Me tarvitsemme vettä päivittäin ja käytämme sitä jopa huomaamattamme, sillä vesi liittyy lähes kaikkeen ympärillämme. Veden voidaan nähdä linkittyvän esimerkiksi terveyteen, luontoon, kaupungistumiseen, teollisuuteen, energiaan, ruokaan ja tasa-arvoon, jotka kaikki ovat läsnä meitä ympäröivässä maailmassa.

Veden puhtaudesta voi kuitenkin tulla itsestään selvyys, mikäli sitä uhkaavat ongelmat eivät ole jatkuvasti näköpiirissämme. Itse pohdin pari päivää sitten veden tärkeyttä lukiessani uutisen Välimereltä löydetystä jätepyörteestä, joka on koostunut suurimmaksi osaksi muovipulloista, -pusseista ja muista pakkausmateriaaleista. Mietin kuinka ironista on, että muovipakkaukset, joiden valmistamisessa on tarvittu vettä, ovat lopulta päätyneet meriin niitä saastuttamaan. Veden kulutuksemme ei selvästikään ole tarpeeksi kestävällä pohjalla.

Samankaltainen ongelma on havaittavissa jäteveden puhdistamisen kanssa, sillä YK:n vesiohjelma on tiedottanut tänä vuonna, että vain 20% globaalista jätevedestä puhdistetaan, mikä aiheuttaa ongelmia erityisesti köyhimmissä valtioissa.  Maailman puhtaat ja juomakelpoiset vesivarannot vähenevät, ja samaan aikaan olemassa olevien vesivarantojen riski saastua kasvaa. Globaalin vedenkulutuksen on myös arvioitu kasvavan dramaattisesti vuoteen 2050 mennessä.

22. maaliskuuta vuosittain vietetyn Maailman vesipäivän tarkoituksena on kasvattaa tietoutta puhtaaseen veteen kohdistuvista riskeistä. Vesi on kuitenkin yhtä tärkeää jokaisena päivänä vuodessa. Siispä Maailman vesipäivän teemojenkin tulisi olla läsnä elämässämme myös vesipäivän jo mentyä. Erityistä muistettavaa olisivat veteen ja sanitaatioon liittyvät maailmanlaajuiset ongelmat ja sen pohtiminen, miten vesiasioitamme tulisi hoitaa tulevaisuudessa, kestävällä tavalla.

Suvi
Taykin kehitysyhteistyövastaava

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s